Jyrki Heikkinen, kuka on tohtori Futuro?

Futuro on yksityisyrittäjä, joka toimii yhteiskunnan harmaalla vyöhykkeellä. Hän ei ole julkea rikollinen, vaan jossain hyvisten ja pahisten välissä. Futuro työskentelee vallankäyttäjien palkkaamana epämukavissa tehtävissä, joissa menetetään usein ihmishenkiä. Hänellä on kyky manipuloida ihmisiä ja nähdä ihmisten kohtaloissa kaaria ja linjoja, joita muut eivät näe. Tässä tarinassa tämä Futuron kyky on alkanut pätkiä, ja siitä alkavat ongelmat.

Onko tämä scifiä?

Lähtökohtana oli kysymys, millainen voisi olla minun versioni amerikkalaisesta supersankarihahmosta. Tämä tarina on scifi-vetoinen ja muistuttaa uutta amerikkalaista supersankarisarjakuvaa siinä mielessä, että pääosassa on traaginen sankari eksyksissä uudessa maailmassa.

Mistä tarina kertoo?

Tässä on pohjalla jonkinlainen syvä kuoleman pelko. Maailmassa levottomuutta herättävä asia on, ettei mikään pysy paikallaan, vaan ihminen on jatkuvassa muutoksen tilassa, joka tässä tarinassa on viety aika pitkälle. Tarinassa keskiössä ovat hupeneminen, väheneminen, katoaminen ja pelko.

Edellinen sarjakuvakirjasi Punajäkälä ilmestyi kaksi vuotta sitten. Miten Tohtori Futuro eroaa Punajäkälästä?

Molemmissa on pohjalla omaelämäkerralliset aiheet, henkilökohtaiset ja tärkeät asiat elämässä. Punajäkälä käsittelee menneisyyden syyllisyyttä, sitä miten ihminen on pääsemättömissä eletystä elämästä, ja miten tehdyt päätökset vievät ihmistä suuntaan, johon ei haluaisi mennä. Futurossa aiheena on tulevaisuus. Päähenkilö rynnii eteenpäin umpikujasta toiseen tukenaan hatara luottamus siihen, että suunta on oikea, vaikka pahalta näyttää.

Olet paitsi sarjakuvataitelija, myös runoilija. Viimeisin runokokoelma Hieno pieni kiekura ilmestyi viime syksynä. Kumpi sinulle on tärkeämpää, runous vai sarjakuva?

Tuo on tosi vaikea kysymys. En osaa vastata siihen. Keskeneräiset aiheet pyörivät minulla mielessä pitkiä aikoja ja työntyvät esiin milloin missäkin yhteydessä. Sarjakuva ja runous risteävät minulla nykyään enemmän kuin ennen. Käsittelen molemmissa samoja aiheita, mutta eri tavoilla. Tärkeimpänä asiana näkisin, että taiteen tekeminen on punainen lanka, kasaava ja tiivistävä asia kaaoksen keskellä. Se pitää kasassa kaikkea.

Eroaako Tohtori Futuro tyylillisesti Punajäkälästä?

Kyllä. Muutos on ollut valtaisa. Suuri ero on se, etten ole Futurossa tehnyt lyijykynäluonnoksia ollenkaan. Pyrin tässä kirjassa vapauttamaan itseni ja käteni, antamaan viivalle tilaa harhailla. Se tuntui hyvältä, en ole tehnyt näin aiemmin. Futuron kuvat ovat levottomia, niissä on rujoutta mutta myös hyvänolon ja vapauden tunne. Futuro on kuitenkin selkeämpi kuin Punajäkälä, lähempänä perinteistä tarinankerrontaa. Se on esimerkiksi jaettu kolmeen selkeään osaan.

Punajäkälä ilmestyy pian ranskaksi. Millaisen vastaanoton kirja sai belgialaisella kustantajalla?

Kustantaja on maininnut pitävänsä viivastani ja siitä, miltä Punajäkälä näyttää. Myös tarinan outous ihastutti kustantajaa.

Sinua pidetään Suomessa vaikeaselkoisena ja outona tekijänä. Onko tämä outous muuttunut ranskankielisessä näkökulmassa hyväksi asiaksi?

Kustantaja todellakin piti tarinan kummallisuutta hyvänä ja vapauttavana asiana. Hänen mielestään outous toimii Punajäkälässä ja se on sitä, mitä minä teen hyvin. Outous onkin minulle tärkeää. Tarinoissani on aina salaisuuden kerros, joka kulkee pinnan alla tai sivussa. Se on todellisuuden tuntematon osa, joka on itse asiassa syy siihen, miksi ylipäänsä teen tarinoita.

Jyrki Heikkistä haastatteli Ville Ranta




JYRKI HEIKKISEN RUNO- JA SARJAKUVATUOTANTO

RIEMUPOLITIIKAN HAUTAJAISET, runoja (1984, Karisto)
U PUI UJE MUI, runoja (2002, Otava)
POIS VOIHKE JA VALITUS! runoja (2004, Otava)
PUNAJÄKÄLÄ, sarjakuvakirja (2005, Asema)
HIENO PIENI KIEKURA, runoja (2006, Otava)
TOHTORI FUTURO, sarjakuvakirja (2007, Asema)