Christer Nuutinen, mitä
ovat Uddevallan tykit?
Oletukset tästä vaihtelevat. Toiset
huhut sanovat, että tykit ovat ruotsalaisten maailmanlopun
ase. Toiset taas väittävät niiden olevan osa kyseisen
aseen puolustusta. Ainoa asia, josta salaliittoteoreetikot ja
enenevässä määrin myös sotilasasiantuntijat
ovat samaa mieltä on, että ruotsalaisilla on käsissään
jotain todella kuumottavaa.
Onko Ruotsin valtio yrittänyt estää
tämän kirjan julkaisun sen aran
aiheen vuoksi?
Kirjaprojekti on tähän haastatteluun asti pysynyt
kohtuullisen salaisena. Jos allekirjoittanut kuitenkin katoaa
selittämättömästi, tiedätte mihin naapurivaltioon
kääntää syyttävä katse.
Viime vuonna Asema julkaisi sinulta Luonnonhistoriaa-teoksen,
jossa ruotsalaisten salaliitosta mainittiin ensi kerran. Kaikki
me muistamme jännitteet, jotka tämä teos sai aikaan
Suomen ja Ruotsin välille. Miten uskalsit tehdä jatko-osan
Luonnonhistorialle?
Ruotsi on hallinnut meitä jo kerran, joten
ei meillä ole heidän taholtaan mitään pelättävää.
Päinvastoin, olemmehan saaneet heiltä monenlaisia myönteisiä
asioita ja tapoja, kuten vaikkapa Hufvudstadsbladetin ja snapsien
juomisen persiljapuntit korvien takana.
Toisaalta, jonkun ON puhuttava vaikeistakin asioista.
Ja täytyy muistaa, että on tietenkin täysin mahdollista
- joskin epätodennäköistä - että ruotsalaiset
todella OVAT julkisuuskuvansa mukaista, hyväntahtoista väkeä.
Heitä vastaan kuitenkin on joitain todella raskaita, eittämättömiä
todisteita.
Onko sinua uhkailtu?
Ei vielä, koska kaikki luottavat siihen että
tietoni ovat puutteellisia. Ne eivät ole.
Uskotko, että Uddevallan tykit -kirjan
materiaali saadaan pidettyä salassa julkistamiseen 1. lokakuuta
asti?
En usko. Toisaalta on vain hyvä, että
maailma saa tietää näistä asioista mahdollisimman
varhain.
Millä tavalla jatko-osa eroaa ensimmäisestä
osasta?
Kakkososassa huomattavasti useampi tulee pääsemään
hengestään! Itse tarina on suoraa jatkoa edelliselle
osalle, joskin eri henkilöin. Lisäksi uudessa kirjassa
tehdään mahdollisesti suuri hyppy ajassa, ehkä
pariinkin suuntaan. Myös piirroksellisesti Uddevallan tykit
eroaa Luonnonhistoriasta jonkin verran.
Luonnonhistoriaa on varsin poikkeuksellista
sarjakuvakerrontaa. Millä tavalla sivusi syntyvät?
Piirrän yhden temaattisen osan kerrallaan.
Aluksi minulla on vain ylimalkainen idea siitä, miten eri
tarinat lopulta limittyvät. Kun kaikki osat ovat valmiit,
yhdistän ne kokonaisuudeksi ja teen mahdolliset lisäykset,
poistot ja korjaukset.
Millaista palautetta Luonnonhistoriasta
on tullut?
Jotkut sarjakuvaharrastajat ovat olleet tyrmistyneitä,
kuvataiteen ja kirjallisuuden ystävät sen sijaan ovat
olleet valmiimpia ottamaan Luonnonhistorian avoimin mielin vastaan.
Ehkä sarjakuvaihmiset ovat tottuneempia yksityiskohtaiseen
ja näyttävään visuaaliseen ilmeeseen, jollaiseen
kirja ei varsinaisesti pyri.
Sivuilla on tosiaan pääosin
vain yksi pieni kuva. Miksi valitsit näin niukan kerrontatavan?
Raskas aihe vaatii kevyen ilmiasun. Kerronnan
viipyilevä rytmi on myös
tärkeä, koska jokaisella sivulla esitellään
pohdittava tilanne tai idea. Tavoitteena oli johdattaa lukija
hiljentymään niiden äärelle. Tällöin
ylenpalttinen "koristelu" olisi vain haitannut sisällön
välittymistä.
Onko sinua syytetty paperin tuhlaamisesta?
Ei sentään, musteen pihtaamisesta korkeintaan.
Ja jokainen tarinaan syventynyt on ollut lopulta vakuuttunut myös
poikkeuksellisen esitystavan oikeutuksesta.
Haastattelun laati Ville Ranta