
Élégie eli ranskankielinen Elegia on tullut painosta, kirjasta tuli varsin nätti ja onnistunut. Frankofiilit sun muut mars mars librarieihin! (Huhtikuu lienee virallinen ilmestymiskuu).

Élégie eli ranskankielinen Elegia on tullut painosta, kirjasta tuli varsin nätti ja onnistunut. Frankofiilit sun muut mars mars librarieihin! (Huhtikuu lienee virallinen ilmestymiskuu).

Neljäs jakso eli en svenskspråkig berättelse.
Pikku mainos: Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä on jo kolmen jakson ajan ilmestynyt 20-osainen sarjakuvani Sivupolkuja. Sarja koostuu kehystarinasta (ensimmäinen ja viimeinen jakso) sekä sen sisälle jäävistä itsenäisistä kertomuksista (joissa vaihtuva vieraileva hahmo kertoo aina tarinansa). Näistä kertomuksista noin puolet on vuosien varrella kasautuneita novelli-ideoita, detalji jonka on tarkoitus ilmaista että juttuja ei ole vain keksitty, vaan myös mietitty ja kypsytelty kuin parempia viinejä (jotka nyt tarjoillaan eräänlaisessa kertakäyttömukissa, mutta kuitenkin).
Sarjassa on myös joitain yhtymäkohtia seuraavaan albumiini Pietà (työnimi), vaitelias päähenkilö tietenkin selkeimpänä yhteisenä nimittäjänä.
Sarjan päähenkilö on siis turistibussista myöhästynyt turisti, joka nyt etsii tuota punaista bussiaan – kuviossa piilee ajatus päähenkilön eräänlaisesta lankeamisesta tavallisten kuolevaisten keskuuteen, vrt. esimerkiksi Strindbergin Uninäytelmä. Matka kulkee suunnilleen maalta kaupunkiin, kuten Taivaankappaleita-sarjan viimeisen vuoden jaksoissa (ks. osio Sarjakuvat).